Me suomalaiset tykkäämme tehdä itse – helpommalla pääsisi kääntämällä katseet ulkomaille
Suomalaisessa kehittämistyössä on yksi valtavan omaleimainen piirre – itsetekemisen kulttuuri. Me suomalaiset työelämän ja muidenkin substanssien kehittäjät rakastamme aloittaa alusta, keksiä itse kaiken puhtaalta pöydältä ja testata uusia toimintamalleja. Suomalainen sisu ja idearikkaus ovat ihania piirteitä työelämän kehittämisessä, mutta samalla meidän tulisi uskaltaa myös rohkeasti ja avoimesti kopioida ulkomailta.
Suomi on asukasluvultaan pieni maa, jossa pystyttäisiin halutessamme hyvinkin ketterästi kopioimaan ja kokeilemaan erilaisia työelämän kehittämisenratkaisuja. Sitran laatiman Työn tulevaisuudet megatrendien valossa -raportin mukaan verkostomainen valta myös voimistuu tulevaisuudessa. Sitran mukaan verkostomainen toimintatapa on jo monille arkipäivää; niiden avulla opitaan toisilta, tehdään yhteistyötä yhteisen tavoitteen eteen ja turvataan selviäminen alati muuttuvassa maailmassa. Työelämä kehittyy myös verkostoissa; ei irrallaan muusta maailmasta, politiikasta tai yhteiskunnallisista muutoksista. Työhyvinvoinnin, tuottavuuden, osaavan työvoiman saatavuuden ja kilpailukyvyn keskeiset kysymykset koskevat myös monia muita maita kuin Suomea.
Benchmarking työelämän kehittämisen muotona – mitä kaikkea me voimme oppia Islannista?
Suomi kilpailee osaavasta työvoimasta muun Euroopan kanssa. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on tärkeää tuntea muiden maiden kehittämiskäytänteitä ja oppia muilta menestyneiltä mailta. Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen yksi hankesuunnitelman mukainen toimenpide onkin benchmarkata muiden Euroopan maiden toimivia työelämän kehittämisen käytänteitä ja tuoda niitä Suomeen.
Koordinaatiohanke on tavannut alkuvuodesta 2024 yhteensä kuuden eri Euroopan maan työelämän edustajia. Kohdemailta olemme kartoittaneet heidän työelämänsä onnistumisia; niitä hyviä käytänteitä, joilla on vaikutusta työntekijöiden työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Kohdemaiden joukosta esiin nousi pieni ja piskuinen Islanti. Islanti on koostaan huolimatta ottanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana hyvin suuria kehittämisaskelia kohti nykyaikaisempaa ja ketterämpää työelämää. Islannissa myös uskalletaan kokeilla uusia ideoita rohkeasti; epäonnistuminen nähdään tuloksena, ei häpeänä.
Olemme kirjoittaneet blogissamme aiemminkin Islannin onnistumisista työelämässä. Tekstin löydät täältä. Islanti on selkeästi myös Suomen näkökulmasta loistava benchmarking-maa, sillä pohjoismailla on paljon yhteisiä piirteitä työelämässä. Islannissa ollaan kuitenkin edellä mm. yrittäjyyden tukemisessa, työelämän pilottikokeiluiden tekemisessä, tasa-arvoisessa palkkamallissa sekä perheiden ja työn yhdistämisen tukemisessa. Islannissa tehtiin jo vuonna 2001 laaja perhevapaauudistus – 21 vuotta ennen Suomea.
Voisimme kuitenkin ottaa vielä laajemmin oppia islantilaisesta tavasta turvata pienen saaren osaavan työvoiman saatavuus. Tämän vuoksi koordinaatiohanke on yhteistyössä ohjaavien ministeriöiden ja ohjausryhmän kanssa valinnut Islannin vuoden 2024 benchmarking-kohteeksi. Bench,arking-matka Islantiin järjestetään elokuussa 19–24.8.2024.
